Size / / /

Yehwin tlakwilohle kintenewa:


[Este cuento también se puede leer en español. / This story can also be read in English.]

Onka miyek tlajle. Se lamajtsin itsintlan se xalxokokojtle kitlajkwilia etl. Ipan ikwe notlachalcha kapostik etl. Tlakwalispan. Itson weweyak niman istaltik. Inakastlan onka sewakajle chichilewatke.

Lamajtsin: Tsin ta tak tsin ta tak tsin ta tak.

Nokwikacha yejwin lamajtsin. Wejka kakiste se tlakatl wan tsatsitok ipan megáfono, kitowa: “Akinon kinekis kikowas pitsonakatl, ichan nantle Erlinda no nemakatika. Kipiya chicharron niman manteka. Xwalian ikamilak welikatsintle pitsonakatl. Nikan tikiminotsa akinon kineki kikowas pitsonakatl.” Lamajtsin san tlakaktok. Xok nokwikacha. Imajtsiwan onoteltike, xok kitlajkwilia yetl. Nokostewa, kixiña yetl ipan tlajle. Kwajon tikita ikxipolakchaya itik tlajle. Ikxitejtsotsol.

Lamajtsin: Xmotlasiwite, ¿tlinxtikake ekinemakatoke chicharrontlatlak? Iskapan xnetswika tikonkowase.

Se ichpoxtle tlapachitoknemiya itsintlan tlajle nokostewa, kinojtsejlolia tlajle, nejektlalia.

Ichpoxtle: kema, Velita, chowe te.

Lamajtsin: axtopa xkinsewe kantejlatin.

Ichpoxtle: yoikwitlapan ikojkol niman kintlikwilcha kantejlatin. Matlaktle kantejlatin.

Ichpoxtle: Velita, ¿tlikine tikneke manikin sewe?

Kitlajtoltia ikojkol niman sesentetl kintlikwilti kantelatin.

Lamajtsin: kwajle xkake: kantejlatin kipiya tikinsewis axtopa tikisas, nostlamo kwak timokwepas tasis niman yotlatlak mokal ¿tlin xtikita yejwin tliltsintle ikamilak kwelita najawiltis? Tlitl xwelis, maske tiknekisia, tikpiyase sanewatika. Tlitl kipiya iyolo, kwelita notlakwaltis, kwelita nemis. Kentla tejwame, kentla totlajtol. Aman te, xmotlasiwite iskapan.

Ichpoxtle nokwepa inakastlan lamajtsin. Kita ika etl xintok, kwajon kitlatoltia ikojkol: —Velita, ¿niman yejwin etl?— Pewa kajoke etl wan xintok ipan tlajle, wan okixine ikojkol.

Lamajtsin kijlia: —¡Oninokoste niman noche onitkal! Aman kema xtikaxilise chicharrontlatlak—

Lamajtsin notlakwantketsa. Omime pewa kijpena etl. Etl popolewe itik tlajle.

Ichpoxtle: maske maka matikowakan, chicharron tlatlak, san tlatlak, yake kojtik chicharron, nafa xnikwelilia Velita. Niknemilia ¿kas tlikine tikwa inakayo pitsotsintle?

Wejka oksapa kakiste: “akinon kinekis kikowas pitsonakatl, ichan nantle Erlinda nonemakatika. Kipiya chicharron niman manteka. Xwalian ikamilak welikatsintle pitsonakatl. Nikan tikiminotsa akinon kineke pitsonakatl …”

Lamajtsin: san tlamach tiknemijlia tejwa. Male ikamilak welik pitsonakatsintle.

Ichpoxtle: ¿tlatikwelilia tlikine tiktokayocha chicharrontlatlak?

Lajmatsin: san nikwelita kenijke kakiste.

Omime wetska.

Lamajtsin: xnetstlajtole Tere, ¿kenijke notlachalcha Nuevayor?

Ichpoxtle: kajltin ikamilak wejweyime, Velita, niman noche tlatlikwitok. Jion kaltin kimintokayocha rascacielos. Ikamilak tlakwaltsinkan neijka.

Lamajtsin: xilak, nikan milak tlakwaltsinkan.

Ichpoxtle: kema, nikan san tontlakos tepetl niman ewelis tikekelos ilwikak. Ne nochime san nojtlalowa, sanisikan kistinemilo. Ikamilak sewa, Velita, ikamilaktsintle. Kwak kinemach onasik ne oniknemile netskopasia jakatl.

Lamajtsin: ¿xotimojmote?

Ichpoxtle: ka, san oniknemijle niman oniwetsakak, ninemiya aeropuerto. Xonetskop jakatsintle.

Lamajtsin: maka tikpolos ninse etl, yejwin noijke tonakayotl. Nostlamo mostla wiptla xtlatikpiyaske tlentikwaske. Niman aman kema mitskopas jakatl.

Ichpoxtle: tlayonka otitlakoke ipan setaxi, oteswikak oksekan, Brooklyn itoka, ne otitlakwato. Onikwelitak otitlakwato ipan se kajltlanemakaloyan …, otitlakwake kampa Italianos. ¿Xtikita yejwon espagueti?, yejwon yame kijchichiwa ye ache welik. Tejwame xikamilak welik tikchichiwa.

Lamajtsin: ¿niman tlinonon otikwa?

Ichpoxtle: onikwa … setlimach kitokayocha minestrone soup, onikonik vino, niman itlakse tsopelik yexoknikilnamike kenijke itoka. ¡Ikamilaktsintle onitlawelile!

Lamajtsin: ¿niman xotikwasnek tlaxkaltsintle?

Ichpoxtle: ¿tlaxkaltsintle? ¡Nin xonikilnamik! Tsijlia ikamilak welik itlakwal yejwome Italianos.

Xaka nawate, omimej kijpena yetl. Xitla kakiste. San kenijke nojkopa tlajle. Lamajtsin oksapa pewa nokwikacha.

Lamajtsin: tsin ta tak tsin ta tak tsin ta tak.

Ichpoxtle: wetska.

Ichpoxtle: Velita, ¿tlikine ijke timokwikacha?

Lamajtsin: ¿xtikwelkake?

Ichpoxtle: nets wetskicha.

Lamajtsin: ¿tlakon tikwelkake?

Ichpoxtle: nets kwetskicha.

Lamajtsin: tikwelkake.

Ichpoxtle: netswetskicha tsijlia.

Lamajtsin: tsin ta tak tsin ta tak tsin ta tak.

Lamajtsin oksapa nokwikacha, onojtlalia ipan isillete, niman kijtlata ixfi. Ichpoxtle san xakawetskatika. Xaka nawati. Oksepa xaka nawati. Aman san ichpoxtle kijpena yetl, lamajtsin kijtlata sanken xompa nemisia. Ipan imawan kipiya itlakse xitsintle, kas albakaxijtle. Nisi iyakatsol kijpachowa ika imapiljwan jion xitsintle. Kijtlata ixjwi maski nesi san ken xompa nemisia. Pewa iyolikatsin tlajtlatowa, kinojtsa yejon xitsintle nimak kijlia: Mixtontsintin, chichijtsintin, tekolome, tsikatsitsintin, tojtotsintin, kojlotsintin, xwajlian xkoajkike ikokolis yejwin ichpoxtle, xkanake ineijmankokolis, xkwikakan wejka, ne ipan tepetsintle xmakawate. Mixtontsintin, wiwitsakatsintin, chichitsintin, tojtotsintin, pitsotsintin xkanake yejwin ikokolis, xkwikakan wejka xkwikakan yejwin neijmankokolistle kampa achopawalko …

Ichpoxtle pewa siliwe, kowasiwe, aman nese ikamilak malwijle, saken se pitentototsintle wan xok wejle patlani. Tlapoyawa.

Ichpoxtle: Velita, ¿tlikine timokwikacha tsintatak tsintatak?

Lamajtsin: san nikwelita keijke kakiste.

Tenankilia lamajtsin sanken yasia sokse siwatl.

Lamajtsin: tekolome, tsikatsitsintin, totjotsintin, okwilimej, nexpilimej, xwajlian xkwake ikokolis yejwin ichpoxtle, xkwakan ineijmankokolis, xkwikakan wejka, ne ipan tepetsintle xkwikakan. Mixtontsintin, wiwitsakatsintin, chichitsintin, totojtsintin, pitsotsintin xkanake yejwin ikokolis, xkwikakan wejka xkwikakan yejwin neijmankokolistle ne ipan tepetsintle, nisi ilwikatsin.

Ichpoxtle pewa tlakayopolake itik tlajle. Lamajtsin kitlaltlapachowa.

Ichpoxtle: Velita, xnetsintlikwiltile kantelajtin, etlayowatika.

Tere noteka ipan tlajle. Iyolika, lamajtsin konta, kijtlata. San ika se ima kijpapachowa alwakaxijtle, ika sokse ima kajoke tlajle niman kitlalpachowa ixjwitsin. Sankan tlatotika niman teijlia: Mixtontsintin, chichijtsintin, tekolome, tsikatsitsintin, totojtsintin, kolojtsintin, xwajlian xkoajkike ikokolis yejwin ichpoxtle, xkanake ineijmankokolis, xkwikakan wejka, ne ipan tepetsintle xmakawate. Mixtontsintin, wiwitsakatsintin, chichitsintin, totojtsintin, pitsotsintin xkanake yejwin ikokolis, xkwikakan wejka xkwikakan yejwin neijmankokolistle kampa achopawalko …

Ichpoxtle choka niman nonapalowa itik tlajle sanken sepitenkonetl. Ikojkol kitlaltlapachowa maske tlajle san xixine inakastlan inakayo. Lamajtsin kimakawa tlajle, alwakaxijtle niman xoknawate. Notketsa niman iyolikatsin nejneme tlakotlapan, kampa onoke kantelajtin. Pewa sesentetl kiminsewiya ika imapiltsiwan, kiminsesewiya ika iyojlo, kintlastla, kinyolitia.



Gestora cultural Nahua: En el ámbito editorial ha fungido como gestora, coordinadora y editora de los títulos “Yolkalpam” y “Na Savi,” dos libros-objeto en Nahuatl y Tu´un Savi respectivamente. En 2018, Neijmantototsintle, un libro-objeto con un poema de su autoría, fue acreedor del Judges’ Award Choice, otorgado por The Oxford Fine Press Book Fair. Actualmente colabora con el Laboratorio Nacional de Materiales Orales en el área de gestión y es una de las tres coordinadoras de Originaria, una gira y publicación editorial de mujeres poetas en lenguas indígenas. https://aterimiyawatl.wixsite.com/aterimiyawatl

Nahua cultural promoter: In the field of publishing, she has worked as a promoter, coordinator, and editor of the works “Yolkalpam” and “Na Savi,” two book-objects in Nahuatl and Tu’un Savi, respectively. In 2018, Neijmantototsintle, a book-object with a poem she authored, received the Judges’ Award Choice from The Oxford Fine Press Book Fair. Presently, she collaborates with the National Laboratory of Oral Material in the field of promotion and is one of the three coordinators of Originaria, a touring publishing house of women poets in Indigenous languages. https://aterimiyawatl.wixsite.com/aterimiyawatl
Current Issue
18 Mar 2024

Strange Horizons
We are very happy to welcome Dante Luiz as a new fiction editor on the team! Dante is a Ignyte Award winning author, and has been with Strange Horizons working as an Art Director for the past several years. We’re stoked to bring him on to the fiction side and have him bring his wonderful insight and skill to the fiction team.
Day in and day out, the rough waters of the Pacific slam themselves against the protrusion of sandstone the locals refer to as Morro Rock. White streaks of bird shit bleed down the rock, a testament to the rare birds of prey that nest in its pocked face overlooking the bay.
in my defence, juggling biological and artificial, i tripped over my shoelace, and spilled my lungs empty of the innocence that was, before guilt.
the birds, / who carry with them / the many names of the dead
Wednesday: Overlap: The Lives of a Former Time Jumper by N. Joseph Glass 
Issue 11 Mar 2024
Issue 4 Mar 2024
Issue 26 Feb 2024
Issue 19 Feb 2024
Issue 12 Feb 2024
Issue 5 Feb 2024
Issue 29 Jan 2024
Issue 15 Jan 2024
Issue 8 Jan 2024
Issue 1 Jan 2024
Load More
%d bloggers like this: